Yhdistyksen jäsenistö koostuu merkittävistä logistiikka-alan toimijoista, kuten satamista, satamaoperaattoreista ja kuljetusalan yrityksistä.Transitoliikenteen on arvioitu kasvavan lähitulevaisuudessa merkittävästi.
Transitoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen vaatii panostuksia ja väyläinvestointeja. Merkittävimpiä keinoja kasvattaa Suomen reitin kilpailukykyä ovat esimerkiksi investoiminen ratainfraan ja merenkulun sääntöjen joustavoittaminen.
Suomen Transitoliikenneyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Fertilog Groupin johtaja Larisa Lisitsyn. Hallituksen muut jäsenet ovat HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Timo Rosendahl ja Oy M. Rauanheimo Ab:n toimitusjohtaja Tero Kosonen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Markku Koskinen.
Transitoliikenteellä tarkoitetaan
Suomen kautta kolmansiin maihin suuntautuvaa kauttakulkuliikennettä.
Transitotavaroita ei osteta kauttakulkumaahan, niitä ei selvitetä kauttakulkumaan tullissa eikä niitä tilastoida
ulkomaankaupaksi.
Suurin osa Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä on lähtöisin Venäjältä, tai vastaavasti se päätyy Venäjälle.
Transitoliikenne muodostuu kahdesta ilmansuuntien mukaisesta päävirrasta eli itä– ja länsitransitosta.
Länsitransitossa, josta käytetään myös nimitystä vientitransito, kuljetukset tapahtuvat pääasiassa rautatiekuljetuksina Venäjältä Suomen satamiin ja edelleen laivakuljetuksina kohdemaahan. Kuljetettava tavara on suurimmaksi osaksi jalostamatonta ja arvoltaan alhaista, minkä vuoksi rautatiekuljetukset soveltuvat erityisen hyvin käytettäviksi länsitransitossa. Maantiekuljetusten osuus länsitransitossa on vähäinen.
Itätransitossa, josta käytetään myös nimitystä tuontitransito, kuljetukset tapahtuvat merikuljetuksina lähtömaista Suomen satamiin ja niistä edelleen etupäässä maantiekuljetuksina Venäjälle. Tarvittaessa transitotavarat puretaan ja uudelleen lastataan asiakkaiden tilausten mukaisesti Suomessa sijaitsevissa tullivarastoissa.
Suomella on ollut hyvä asema Venäjän transitoliikenteen hoidossa. Monet satamistamme sijaitsevat lähellä isoja markkina-alueita, kuljetusten turvallisuus ja tehokkuus voidaan taata kaikissa olosuhteissa ja Suomen reitti on ollut kilpailukykyinen myös hinnoittelussa. Kauttakulkuliikenteen suorat tuotot kansantalouteen ovat merkittäviä ja liikenteen työllistävä vaikutus monella satamapaikkakunnalla on suuri.
Lähde: SPC Finlandin transitoselvitys
