Investoinnit ratainfraan ja väylämaksujen poistaminen transitolaivoilta toisivat Suomen reitille uutta kuljetettavaa.
Viimeisen kolmen vuoden aikana transitoliikenteen osuus Suomen satamien 100 miljoonan tonnin ulkomaan liikenteestä on ollut noin 9 %. Transitoliikenne käyttää samoja satamia kuin Suomen vientiteollisuus. Transitosatamia on Suomessa yksitoista.
Transitoliikenne kerryttää tuloja monille eri tahoille: rautatie- ja satamaoperaattoreille, satamille ja terminaaliyhtiöille. Vuonna 2018 tehdyn liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan transitoliikenteen tuottama tuloverojen kertymä valtiolle oli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Transitoliikenteen tuleva potentiaali löytyy Venäjältä. Venäjän satamien kautta kulkee vuosittain noin 800 miljoonaa tonnia tavaraa. Nyt Suomen kautta kulkee noin 9 miljoonaa tonnia venäläistä transitolastia eli hieman yli prosentti Venäjän vientiliikenteestä.
– Liikenteen määrä ja tuotot voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä, arvioi Suomen Transitoliikenneyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Koskinen. Yhdistyksen jäseninä on satamia, satamaoperaattoreita ja kuljetusyrityksiä.
Liikenteen kasvun edellytyksenä Koskinen pitää Suomen reitin kilpailukyvyn ja palvelutason säilyttämistä korkealla tasolla. Suomen reitin operatiivisen toiminnan tehokkuuden tulee olla erittäin kilpailukykyinen suhteessa Venäjän satamien toimintaan. Myös valtion liikenneinvestoinneilla on suora vaikutus reitin toimivuuteen ja kustannuksiin.
– Valtio tekee jo merkittäviä investointeja vesi-, raide-ja tieliikenteen infraan. Meneillään on muun muassa kuusi merkittävää väylähanketta, joissa parannetaan vesiväylien läpäisykykyä.
Koskisella on vielä valtiolle kolme toivetta. Raideinfran kehittämistä pitää jatkaa, transitoliikenteen väylämaksut pitäisi poistaa ja suurten bulk-laivojen avustamista talviliikenteessä pitäisi kehittää.
– Näiden toimien kustannusvaikutus valtiolle olisi noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ne laskisivat kustannuksia 12–50 prosenttia aluksen koosta ja jääluokasta riippuen. Vaikutus Suomen reitin kilpailukykyyn olisi merkittävä. Raideinfran parantaminen auttaisi myös vientiteollisuutta, Koskinen sanoo.
